Kuka?
Wiam Elfadl
Opettaa Hiiden Opistossa Yhteiskuntaorientaatio-kurssia.
Wiamin omat taustat
”Minulla ei ole varsinaista opettaja- eikä yhteiskuntaopillista taustaa, olen opiskellut kansainvälistä terveystiedettä, joka on pääaineeni. Sivuaineena on valtiotiede, mutta sekin on kehitysmaatutkimuksen puolelta.
Syy miksi, olen lähtenyt tähän kurssiin, on se, että Suomen Pakolaisapuun haettiin kouluttajia, jotka ovat omankielisiä ja ovat itse kotoutuneet niin sanotusti hyvin Suomeen. Olen muuttanut 3-vuotiaana Sudanista Suomeen, eli oletan että olen ihan hyvin kotoutunut tänne. Tärkeää on, että kouluttajat olisivat samasta kulttuuritaustasta kuin nämä uudet tulijat, jotta dialogisuus onnistuu, kun tuntee kulttuurin ja kielen, tietää millaisia ihmisiä he ovat. Opiskelijat ottavat koulutuksen vastaan paremmin, kun kouluttajalla on sama tausta.
Olen Pakolaisavulla tehnyt aiemmin muita hommia tosi nuoresta asti, tein vertaisohjaaja-juttua maahanmuuttajanuorille ja olen seurannut paljon Pakolaisavun toimintaa. Kun tämä sitten alkoi Lohjalla, tätä mahdollisuutta tarjottiin kaikille arabiankielisille kouluttajille ja minä tartuin siihen.”
Yhteiskuntaorientaatio kurssista
”Vedän yhteiskuntaorientiaatiota omalla äidinkielellä syyrialaisille kiintiöpakolaisille, jotka ovat tulleet Lohjalle nyt syksyllä. Kurssin tarkoitus on antaa valmiudet näille uusille tulokkaille asettautua ja kotoutua hyvin Lohjalle. Kurssi on Suomen Pakolaisavun hankkeen toteuttama, Ruotsista on otettu malli koulutukseen ja se on muunnettu Suomeen sopivaan malliin. Lohjan kurssin pituus on 60h.
Kurssiin sisältyy Suomen historiaa ja suomalaisuutta, millaisia ovat suomalaiset. Siitä siirrytään käsittelemään Suomen yhteiskuntaa yleisesti, kuten hallitusta, politiikkaa, puolueita. Myös toimeentuloa, perhe-elämää, kunniaväkivaltaa. Kaikkea todella laajasti. Tarkoituksena on, että opiskelijat keskustelevat keskenään, että he ymmärtävät näitä ilmiöitä ja asioita, sekä tarkoituksia eri asioiden taustalla. Eli ei niinkään, että minä ainoastaan yksin luennoin luokan edessä että ”tämä asia on näin ja tämä asia on näin”, vaan he pääsevät itse tajuamaan minkä takia tietyt asiat toimivat tietyllä tavalla.
Minulla on kymmenen hengen pieni ryhmä, jossa on 17-65-vuotiaita. He ovat oikein puheliaita ja meillä on ollut todella antoisaa. Opetustyyli tässä on hyvin dialoginen, eli tarkoituksena on paitsi, että he tutustuvat toisiinsa, mutta myös rikotaan omiin kulttuureihin kuuluvia ajatuksia; esimerkiksi miehet ja naiset ovat tasavertaisia Suomessa, kaikki saavat puhua. Tämä on yksi asia, joita seuraillaan tunneilla. Jos on jotain todella tiukkoja sääntöjä, jotka liittyvät kulttuuriin, vaikka siitä jääkö mies lapsen kanssa kotiin, niin ne keskustellaan ryhmässä auki, että miksi ja miksi kannattaa, mitä mieltä muut ovat. Aika usein yhteisöllisissä kulttuureissa muiden mielipiteet painavat aika paljon, joten niitä puramme siellä yhdessä.”
Jos opiskelijoilla nousee esille jokin mieltä askarruttava aihe tai kysymys, voidaanko siihen syventyä tarkemmin?
”Kyllä, jos tulee esille sellainen aihe, joka selvästi herättää paljon keskustelua, niin me kyllä pysähdymme siihen. Saattaa esimerkiksi olla, että kahdella opiskelijalla on vaikka täysin eri mielipide jostain; viimeksi oli siitä, että saako Syyriassa seurustella. Sitten puhuimme siitä pitkään, onko se siellä niin ja Suomessa se on näin ja että se on ihan tavallista. Että on se vapaus valita puoliso.
Minulla on siinä mielessä etuoikeutettu tilanne, että opiskelijani ovat melko korkeakoulutettuja, joten heidän kanssaan saa helposti hyviä keskusteluja aikaiseksi.”
Mikä kurssin sisällössä on tärkeintä? Mikä on isoin muutos maahanmuuttajille toiseen maahan muutossa?
”Ylipäänsä se, että tämä kurssi on tullut, on aivan mahtavaa. Aikaisemmin ei ole ollut tällaista kurssia maahanmuuttajille Suomessa, edes osana kotiutumiskoulutusta. Tämä on siis nyt osa opiskelijoideni kotoutumiskoulutusta, joka tulee TE-toimiston kautta. Aiemmin on ollut niin, että kun pääsee kotokoulutukseen, niin se suomen kielen opettaja saattaa kertoa jotain suomalaisesta yhteiskunnasta Suomen kielellä. On havaittu, että on maahanmuuttajia jotka ovat asuneet Suomessa todella pitkään eivätkä vieläkään tunne näitä systeemeitä; eivät tiedä mihin Kela kuuluu, mistä valtio saa rahaa, miten valtio muodostuu, mitä koulutuspolkuja on Suomessa. Se on todella tärkeää sekä vanhemmille että nuorille, että he tietävät oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja kaikista palveluista mitä heillä on. Siitäkin että demokratiassa voit valittaa päätöksistä eri tahoille ja kaikkea tällaista. Kyllähän se antaa aivan eri valmiudet asettautua uuteen maahan, kun tiedät mihin kontekstiin olet tulossa.
Ruotsissa oli tutkittu, että tällä samanlaisella kurssilla oli aivan selkeä vaikutus maahan muuttaneiden ihmisten kotoutumisprosessiin. Suomessa ollaan todella paljon jäljessä.
Hienoa on, että tämä kurssi alkaa Suomen historiasta, jolloin maahanmuuttajat näkevät, että Suomi on päässyt todella lyhyessä ajassa tähän nykytilanteeseen ja suomalaiset ovat nähneet paljon vaivaa saadakseen asioita eteenpäin, eikä se hyvinvointi ole ollut itsestäänselvyys. Sata vuotta sitten on ollut ihan erilaista, niin se antaa ehkä sellaista pientä toivoa heille siitä, että ehkä heidänkin maat joskus paranevat.”
Millaisia tukitoimia tarvittaisiin Suomessa lisää?
”Kotona olevien vanhempien suomen kielen opiskelu on ehkä vähän heitteillä. Lohjalla asiat ovat kuulemani perusteella hoidettu hyvin. Tämä on kuitenkin pieni paikkakunta ja täällä on pakolaisohjaajat jotka auttavat maahanmuuttajia paljon, joten heillä on sikäli ihanteellinen tilanne. Verrattuna esimerkiksi Helsinkiin, jossa maahanmuuttajia on todella paljon enemmän ja varsinkin maahan muuttaneet perheet jäävät aika yksin.
Olen ollut aikaisemmin myös huolissani koulun ja kotien välisestä yhteistyöstä, mutta sitäkin on nyt parannettu, eli on erilaisia järjestöjä, jotka auttavat vanhempia tukemaan lapsiaan koulunkäynnissä ja he pystyvät näin seuraamaan mitä koulussa tapahtuu.
Uskon, että mitä enemmän tätä kurssiakin tarjotaan, jopa niille perheille ja maahan muuttaneille jotka ovat olleet täällä kauemmin, niin se auttaa heitä tiedostamaan mitä palveluja on olemassa. Eli se, miten he hakeutuvat ja löytävät palveluihin ja tietävät mitä niistä saa, on ollut puutteellista.”
Mikä on kurssille osallistuvien maahanmuuttajien suurin huoli tai haaste?
”Suurin osa opiskelijoistani on aika nuoria, joten tietty suurimpana huolena on se, että he haluavat oppia suomen kielen mahdollisimman nopeasti ja työllistyä. Se työllistyminen on yleisestikin kaikkien maahan muuttaneiden haaste. On vaikeaa työllistyä ja se olisikin asia mitä voisi kehittää; voisi miettiä tarvitseeko sen suomen kielen taidon olla niin hirmu hyvä, että riittäisikö heikompikin suomen kieli, jos muuten on muuta osaamista ja annettaisiin niitä mahdollisuuksia. Se on aihe, joka puhututtaa aina. He haluaisivat työllistyä kuitenkin muuksikin kuin siivoojiksi, he ovat korkeakoulutettuja ihmisiä.
Vapaaehtoistyön merkitys siinä, että työllistyy, on Suomessa todella merkittävä, koska sitä kautta he verkostoituvat suomalaisten kanssa, oppivat kieltä, liittyvät vaikka jalkapallojoukkueeseen ja saavat suomalaista kontaktia ja oppivat suomalaista elämäntyyliä.
On myös tärkeää, että he tunnistavat, että myös TE-toimiston kautta saa muitakin mahdollisuuksia; työkokeiluja ja työharjoitteluja.”
Miten kehittäisit yhteiskuntaorientaatio kurssia jatkossa?
”Ehdottomasti ottaisin enemmän vierailijoita käymään kurssilla. Meillä kävi terveydenhoitaja kertomassa pakolaisten terveydenhuollosta, sekä Kelan työntekijä kertomassa Kelan etuuksista ja lomakkeista, mikä oli erittäin hyvä. Jatkossa voisin ottaa esimerkiksi poliisin käymään, sillä monilla täällä on heistä huono kokemus, vaikka olemmekin käyneet läpi sitä, että Suomessa heihin voi luottaa. Ehkä jatkossa voisin antaa myös enemmän kotitehtäviä, mutta kokonaisuudessaan tosi hyvä tämä kurssi, joten ehkä enemmän sitä omaa opetusta voisi kehittää.”
Lopputerveiset
”Upeaa, että Lohja on ottanut tarjottavakseen näin tärkeän kurssin ja toivottavasti se on tarjonnassa myös jatkossakin!”
Teksti ja kuvat: Kaarle Westlie
Kommentoi artikkelia