Suomalainen oppi: Antaudu ympäristölle 

Suomalainen oppi: Antaudu ympäristölle 

Tämän blogitekstin ja haastattelun vastaukset on kirjoittanut suomen kielen harjoittelija Armando Zambrano.

Milloin vierailit ensimmäisen kerran Suomessa ja milloin muutit Suomeen? 

Helmikuussa 2017 vierailin Suomessa ensimmäistä kertaa. Muutin Suomeen kesäkuussa 2018, tulevana kesänä olen saanut asua kuusi vuotta tässä maassa.

 

Missä asuit ennen Suomea? 

Vuosina ennen pysyvää Suomeen muuttoa elin eräänlaista paimentolaiselämää, vietin esimerkiksi kokonaisia kesiä Välimeren maissa: Espanjassa, Italiassa, Kreikassa, Kroatiassa tai Turkissa. Talvet vietin suurimmaksi osaksi sellaisissa maissa kuten Iso-Britannia, Saksa, Puola, Ranska sekä Tanska. Matkustin jopa Venäjän, Valko-Venäjän sekä Baltian välillä.

Suomi kuului minulle ”vierailemattomien maiden” kirjoittamattomaan listaan. Se mitä tiesin Suomesta tuolloin, oli hyvin vähän. Tiesin saamelaisista, tutkija Elias Lönnrotista, elokuvantekijä Kaurismäen veljeksistä, säveltäjä Sibeliuksesta ja suositusta jäämiehestä Räikkösestä. Olin kuullut heavy metal -bändeistä ja tietysti revontulista, mutta jättänyt huomioimatta kaiken muun tästä maasta – en edes tiennyt joulupukin alkuperästä tai en ollut koskaan kuullut mistään muusta suomalaisesta kaupungista kuin pääkaupunki Helsingistä, enkä tiennyt suomen kielestä tai uralilaisista kielistä mitään.

Mistä pidät Suomessa? Mikä on ”se juttu”? 

Vastaukseni tähän kysymykseen ei ole helppo ymmärtää, varsinkin jos se tulee kaltaiseni etelän kansalaiselta, mutta sen ”se juttu” on ehdottomasti pitkät talvet. Myöhemmin tajusin myös, että tykkään paljon suomalaisesta ruoasta, mutta kaiken kaikkiaan pidän kaikesta Suomessa sekä suomalaisesta kulttuurista. Parasta Suomessa on ehdottomasti vapaus ja turvallisuuden tunne.

 

Kerro mielipiteesi näistä pitkistä Suomen talvista.

Saapuessani helmikuussa 2017 Suomeen ensimmäistä kertaa asia, jonka huomasin heti, oli kuinka erilaiselta kylmä tuntui. Suomen talvet ovat kuin jäätiköitä, niin raikkaita, että jokainen pieni ajatus päättyy ”jäädyn”. On upeaa, kuinka kylmä saa meidät nopeasti tiedostamaan olemassaolomme ja saa meidät pohtimaan fyysistä ja henkistä vastustuskykyämme. Tämä on tietysti aina pidettävä mielessä, kun yritetään ymmärtää kulttuureja, jotka ovat kehittyneet näissä maailman äärimmäisissä osissa.

 

Mikä muu on äärimmäistä Suomessa? 

Pakkanen on äärimmäistä ja äärimmäisyydet voivat olla järjestyksen ja täsmällisyyden tunne. Huomasin Suomessa myös järjestyksen, kuinka täydellisesti ja käytännöllisesti asiat oli järjestetty talon jokaiseen huoneeseen, julkisiin tiloihin, jopa metsässä tuntui olevan tietyllä tavalla ne oikeat asiat.

Toinen melko äärimmäinen asia Suomessa on sanansa pitämisen tärkeys. Kotimaassani kuulemme hyvin usein ”sanat kulkevat tuulen mukana”, siksi siellä on vahvistettava jokainen tapaaminen ja allekirjoitettava maailman pisimmät sopimukset. Mutta Suomen kaltaisessa maassa on opittava pitämään luvatut asiat ja kyettävä pysymään lujasti kaikessa sanomassasi, koska kaikki sanottu on ”julistettu” ja luo odotuksia. Itse asiassa on parempi olla hiljaa kuin heittää tyhjiä sanoja tuuleen.

 

Kuka on suosikkisuomalaisesi? 

Alusta lähtien kuulin suomalaisten puhuvan ylistävästi presidentistään. Kuulin tarinoita hienosta kaverista nimeltä Sauli. Hän on ylpeä ”keskivertosuomalaisen” prototyyppi, eli hän edustaa parhaimmillaan oikeaa suomalaista. Hän on rauhallinen, sisukas ja omista asioistaan huolta pitävä ihminen.

Hän on niin super- cool, että hänet valittiin jopa kahdesti presidentiksi. Ja sen lisäksi kuulin, että hän ei mene mukaan draamoihin tai monimutkaisiin kertomuksiin, eikä hän koskaan puhuisi pahaa kenestäkään. Hänen istumapaikkansa on edelleen lämmin nyt, kun Suomi valmistautuu uuteen johtoon.

 

Kerro meille integraatiosta Suomessa 

Mikään ei ole hauskempaa kuin puhua kulttuurishokista ja integraatiosta Suomessa. Suomalainen koomikko Ismo Leikola saa kuitenkin neroutensa ansiosta sen näyttämään paljon yksinkertaisemmalta. Ismo opettaa sisua ja myös hauskanpitoa sekä suomalaisen kulttuurin ymmärtämistä ja hyväksymistä.

Jos minulla olisi mahdollisuus ehdottaa aiheita Ismolle hänen esityksiinsä, pyytäisin häntä puhumaan siitä, miksi Suomessa ei ole jonoja, paitsi lottoarpojen ostoon, tai miksi on olemassa baareja, jotka aukeavat kello 9 aamulla ja miksi tämä suomalaisten pakkomielle torttuihin ja pulliin on yhdistetty kalenterin päivämääriin.

Käsiteltäviä aiheita olisi paljon enemmän, kuten ruokailuajat, hiljaisuus pöydän ääressä, laajennettu henkilökohtainen tila ja sisäänpäin kääntyminen, mutta toisaalta avoin alastomuus. Minusta tämä kaikki on todella mielenkiintoista.

 

Miten oma integraatiosi sujuu? 

Opiskelen suomen kielen intensiivikurssia Helsingin Taitotalossa. Osa kurssin ohjelmasta koostuu kieliharjoittelusta suomalaisessa yrityksessä, eli täysin kokonaisvalaistua harjoittelua suomalaisessa työympäristössä. Itse suoritin kolme viikkoa kestävän kieliharjoitteluni Lohjan Hiiden Opistossa.

Oliko Hiiden Opisto sinulle entuudestaan tuttu tai miten päädyit hakemaan juuri tänne?  

Opiskelin suomen kielen ensimmäistä tasoa täällä Hiiden Opistossa syksyllä 2018. Myöhemmin minulla oli myös mahdollisuus opettaa espanjaa sijaisopettajana. Tiesin, että tämä voisi olla täydellinen paikka suomen kielen oppimiseen.

Lähetin kieliharjoitteluhakemuksen useisiin toimipisteisiin Lohjalla ja Helsingissä, Hiiden Opiston rehtori Anne Kotonen vastasi sähköpostiini kaikkein positiivisimmin. Olin erittäin iloinen saadessani tämän mahdollisuuden.

 

Oletko viihtynyt Hiiden Opistolla?

On ollut mukavaa, kaikki ovat erittäin ystävällisiä. Nämä kolme viikkoa menivät uskomattoman nopeasti. Oli vauhtia, mutta se oli samalla hauskaa! Toivonkin, että koko Hiiden Opiston yhteisöllä on ollut yhtä hauskaa jakaessaan työpäiväänsä kanssani.

Mitä olet jo oppinut täällä ja mitä haluaisit oppia vielä lisää?  

Voisin sanoa, että tämän harjoittelun tarkoitus on saavutettu, eli oli mahdollisuus harjoitella suomen kieltä ja oppia lisää sanastosta ja myös työelämästä Suomessa. Hiiden Opiston kaltainen oppilaitos tarjoaa erinomaisia suomenkielisiä kursseja ja minulla oli myös mahdollisuus osallistua sen monille tunneille opettajan avustajana. Olen erittäin kiitollinen myös opettaja Tanja Deichmannille, on ollut etuoikeus olla seuraamassa hänen opetustaan.

Seuraava askel on jatkaa kieliopintoja vielä lisää ja pyrin suorittamaan tämänhetkisen intensiivikurssin seuraavan tason ja valmistaudun paremmin seuraavaan työelämän kieliharjoitteluun.

 

Kiitos Armandolle!