Näin onnistut ottamaan koskettavia kännykkäkuvia

Parhaimmillaan kännykkäkuvaus ei ole pelkkää räpsimistä. Räpsyjä voi ottaa, jos haluaa vain dokumentoida jotakin asiaa muistin avuksi tai silloin, kun ei ehdi miettiä, miten kuvasta saisi hiukan mielenkiintoisemman. Kameran merkistä ja mallista riippuen kamerassa voi säätää itse valotusta, valkotasapainoa, valotusaikaa valonmittaustapaa ja ISO-arvoa. En oikein ole lämmennyt näille säädöille kännykkää käyttäessä. Käytän useimmiten kännykällä kuvatessa automaattista kuvaustilaa. Jos valo-olosuhteet ovat haasteelliset, siirryn Pro-kuvaustilaan (Android), jossa voi mm. valita valon mittaustavan kolmesta eri vaihtoehdosta: piste, keskustapainotteinen tai matriisi.

Valotus säädetään kosketusnäytöllä

Kun kuvaustilanne yllättää, hienosäädöt helposti unohtuvat. Automaattiset säädöt toimivatkin useimmissa tilanteissa aivan mainiosti. Tärkeintä on, että mittaa valon oikeasta kohtaa kosketusnäyttöä napauttamalla. Valotus ja tarkennus lukitaan painamalla pitkään mittauskohdassa. Henkilökuvauksessa valo mitataan kuvattavan kasvoilta. Jos kuvauskohteessa on suuret erot tummien ja vaaleiden sävyjen välillä, kuten ilta- tai aamuauringossa, kannattaa mitata valo keskiharmaista sävyistä.

Tärkeintä on, ettei taivas pala puhki eli ylivalotu värittömiksi kuvapisteiksi. Jos vaaleat kohdat palavat puhki, kuvankäsittelykään ei auta palauttamaan taivaan kuviointia näkyviin. On pienempi paha, että tummat alueet jäävät hiukan liian tummiksi, kuin että taivas ylivalottuu. Älypuhelimiin on saatavana tosi hyviä kuvankäsittelysovelluksia, joilla varjot saa avattua ja valotusta korjattua. Kuvia voi tietysti käsitellä jälkikäteen myös tietokoneella.

Salamalla vai ilman?

Salaman käyttöä tulisi välttää. Oletuksena kännykkäkamerassa on usein automaattisalama päällä. Automaattisalaman symbolina on salamankuva ja A-kirjain. Salama kannattaa yleensä ottaa kokonaan pois. Tätä asetusta kuvaa yliviivattu salamasymboli. Salamasta tulee yleensä ikäviä heijastuksia silmälaseihin ja kiiltäviin, heijastaviin pintoihin. Kuvan tunnelma kärsii yleensä aina, mutta erityisesti sisällä kuvatessa.

Salaman käyttöä voi harkita ulkona vastavaloon (läheltä kuvatessa). Silloin se saattaa antaa lisää valoa kuvattavan henkilön kasvoille, jotka muuten jäisivät varjoon. Tällöin valitaan salama-asetuksista pakotettu salama, jota yleensä merkitään salamasymbolilla. Salaman käyttö voi olla tarpeen myös yöllä tai hämärässä ulkona kuvattaessa.

Ne pienet kikat

Kännykkä on hetkessä kuvausvalmiina, mutta voi kun malttaisi hiukan nähdä vaivaa ja miettiä kuvan sommittelua. Kuvan mielenkiinto nousee ropisten, kun käyttää joitakin seuraavista toiminnoista tai sommitteluvinkeistä:

1. Kuvataan kohteen tasolla. Pieniä lapsia, lemmikkejä tai luonnon lähikohteita kannattaa kuvata kohteen tasolla.
2. Vastavalon hyödyntäminen luontokuvissa. Vastavalo saa kohteet hehkumaan ja valokuviin tulee keijukaismaista keveyttä.
3. Pystykuva. Jos kuvauskohde on ympäristöönsä nähden tavallista korkeampi, esimerkiksi rakennus, portaikko tai puu, kamera kannattaa kääntää pystyyn. Tällöin kuvauskohde tulee selkeämmin näkyviin. Vaikuttavuutta saa vielä lisää, jos kääntää kameran kulmaa eikä kuvaa 90 asteen kulmassa ylä- tai alaviistoon.
4. Horisontin sijoittaminen ylä- tai alakolmannekseen. Jos otat samasta kohteesta kuvan siten, että horisontti on keskellä, yläkolmanneksessa tai alakolmanneksessa, jokaisessa kuvassa on eri tunnelma. Keskelle sijoitettu horisontti tekee kuvasta rauhallisen, staattisen ja toisinaan tylsän.
5. Kehys kuvassa. Kaupunki- ja luontokuvauksessa voi hyödyntää kehystä, joka syntyy kuvaan sopivalla rajauksella. Kehyksen voivat muodostaa esimerkiksi puiden lehvästö tai holvikaari.
6. Katsetta johdattelevat linjat. Kadut, polut, joki, puurivistö, puistonpenkki tai kukkapenkki kannattaa kuvata siten, että kuvaan muodostuu katsetta johdatteleva linja. Jos linja suuntautuu vasemmalta alhaalta oikealle yläviistoon, vaikutelma on positiivinen. Jos linja suuntautuu vasemmalta ylhäältä oikealle alaviistoon, tunnelmasta tulee surumielinen ja sulkeutunut.
7. Kolmanneksen sääntö tai kultaisen leikkauksen sääntö. Useissa kännykkäkameroissa voi laittaa näkyviin kolmanneksen säännön tai kultaisen leikkauksen ruudukon. Kun kuvauskohteen sijoittaa ruudukon viivoille tai viivojen leikkauskohtiin, kuvasta tulee houkuttelevampi. Vaikka tämä sääntö unohtuisi kuvaushetkellä, valokuvan voi rajata myöhemmin kuvankäsittelyohjelmalla.
8. Läheltä kuvaaminen. Aika usein kännykällä tulee kuvattua kohdetta siten, että se on kokonaan näkyvissä. Mitä kauempana kohde on, sitä vähemmän se nousee esille. Kuvankatselijan näkökulmasta kaukaa kuvattu kohde, esim. ihminen, ei herätä kiinnostusta.
   Esimerkiksi työtä tekevää ihmistä voisi kuvata rajaamalla näkyviin vain tekevät kädet tai rajata henkilö siten, että kädet ja intensiivinen katse ja keskittyminen tulevat hyvin esille. Henkilö rajataan läheltä kuvatessa siten, ettei kuvan reunat leikkaa poikki nivelten tai kaulan kohdalta.
   Läheltä kuvatessa siirrytään kameran kanssa kuvattavan lähelle. Zoomia ei kannata käyttää, sillä se on kännyköissä ohjelmallinen eli digitaalinen zoom. Käytännössä se siis leikkaa kuvasta pois osan, eli kuvasta tule pienempi. Jos tiukkaan zoomattua kuvaa haluaa käyttää esim. kuvakirjoissa, voi yllättyä, kun kuvan tarkkuus ei riitäkään koko sivun kokoiseen kuvaan tai edes perinteiseen kymppikuvaan, 10 x 15 cm.
   → Kertaa tästä kuvakoot eli miten kuvan voi rajata.
9. Geometrinen muoto eli kolmio kuvassa. Kolmio kuvassa antaa kummasti potkua. Kolmio voi muodostua esim. ihmisryhmästä (ryhmäselfie), työskentelevästä ihmisestä (kädet, pää, työstökohde muodostavat kolmion).
10. HDR-kuvaustilan käyttäminen (iPhone). HDR = korkeadynaaminen kuva, high dynamic range. Tässä kuvaustilassa kamera ottaa kuvan kolmella eri valotuksella ja yhdistää ne parhaalla mahdollisella tavalla yhdeksi kuvaksi. Tämä kuvaustila auttaa silloin, kun kuvassa vahva kontrasti eli tummien ja vaaleiden sävyjen erotus on suuri. Lumia-kameroissa HDR-tila valitaan kameran asetuksista kohdasta Yleiset → Haarukointi → Aseta.
11. Yksinkertainen on vaikuttavaa. Kun otat kuvaa, koita rajata kuvasta pois varsinaisen kuvauskohteen voimaa häiritsevät elementit.
    → Katso esimerkkejä yksinkertaisesta sommittelusta Winners of the iPhone photography awards 2017. 

Kuvien jälkikäsittely

Jos jaksaa, hiukan alivalottunut kuva tai voimakkaat varjot kuvassa kannattaa korjata kuvankäsittelysovelluksessa jälkikäteen. Se ei nimittäin ole ollenkaan vaikeaa. Korjauksen tavoitteena on jäljitellä mahdollisimman hyvin kuvaushetken oikeaa tunnelmaa, jossa kamera toisinaan hiukan epäonnistuu. Jos kuvan sommittelu on kohdallaan, nopea kuvanparantelu kannattaa. Oheisesta listasta saat vinkkejä hyviin kuvankäsittelyappeihin:

→ iPhone: iPhonen oma kuvankäsittelyohjelma, jonne pääsee kuvan esikatselusta Muokkaa-painikkeesta, Snapseed, Adobe Lightroom
→ Android: Snapseed (suomenkielinen), AdobeLightroom (englanninkielinen)
→ Windows Phone: Lumia Creative Studio 

Kuvan säätötyökalujen nimitykset voivat hiukan vaihdella eri appeissa:

• Rajaus (crop): Poistetaan kuvasta kuvauskohdetta häiritseviä elementtejä tai rajataan kuva kolmanneksen säännön mukaisesti tai hyödynnetään kultaista leikkausta. Rajaustyökalun yhteydessä voi olla myös kuvan suoristustyökalu, jolla saa vinon horisontin suoristettua.
• Kirkkaus (brightness): Vaalentaa kaikkia kuvan sävyjä. Samankaltainen säätötyökalu on Valotus (exposure).
• Terävöinti, terävöitys (sharpness): Näytöltä tarkasteltavissa kuvissa terävöinti ei niin merkityksellinen kuin tulostetuissa kuvissa. Työkalulla saadaan kontrastia reunakohtiin ohuissa kuvan elementeissä, kuten esimerkiksi hiukset, heinikko, puiden lehvästö. Tavoitteena saada kohde erottumaan paremmin taustasta ja näyttämään selkeämmältä. Käytettävä varovasti.
• Lämpötila (temperature): Jos kuvaan on tullut alkuperäiseen kuvanottohetkeen nähden liian kylmä tai liian lämmin sävy, tällä säätimellä saadaan lisättyä lämpimiä tai kylmiä värisävyjä koko kuva-alaan.
• Valokohdat, vaaleat (highlights): Tummentaa ylivalottuneita vaaleita kohtia. Esimerkiksi pilvet ja taivaan sävyjä voidaan saada näkyviin tällä säätimellä.
• Varjokohdat, tummat (shadows): Vaalentaa liian tummiksi jääneitä varjokohtia, jolloin saadaan palautettua yleensä myös tummuuden alle jääneitä värisävyjä ja muotoja.
• Kontrasti, vaaleiden ja tummien sävyjen erotus (contrast): Voi olla paikallaan lisätä kontrastia, jos kuvassa on paljon keskiharmaita värisävyjä ja jos kuvaa on jouduttu vaalentamaan Kirkkaus- tai Valotus-työkalulla. 

Teksti ja kuvat (lukuun ottamatta Soili Erävuoman kuvaa ja Kalevi Lemmetyn tekemää kuvakollaasia)
Eija Terävä

Kännykkäkuvausta voi opiskella Hiiden Opistossa taas keväällä 2018

→ Ilmoittautuminen kurssille alkaa 15.11.2017.

Kännykkäkuvausta senioreille -kurssi antoi vastaukset juuri niihin asioihin, joihin toivoinkin, ja lisäksi paljon muuhunkin. Tällä kurssilla käytiin läpi valokuvauksen ns. perussäännöt, mitkä liittyvät itse kuvaustekniikkaan, joka oli tosi hyvä juttu.

Kurssilla käytiin läpi eri puhelinmerkkien ominaisuuksia, koska niillä kaikilla on omat erityispiirteensä. Erityisesti eri kuvankäsittelyohjelmiin tutustuminen ja niillä harjoittelu oli haastava mutta mielenkiintoinen osio.

Myös kuvien katselun siirtäminen linkin välityksellä, oli ainakin minulle täysin uusi kokemus. Tällä vältetään kuvista johtuvien suurien liitetiedostojen lähettely sähköpostin kautta.

Kaikkien kurssien kohdalla pätee varmasti se vanha sääntö, että omatoimisesti pitää jatkaa harjoittelua, tai muutoin nopeasti läpi käydyt asiat unohtuvat!

– Kalevi, Kännykkäkuvausta senioreille -kurssilainen syksyllä 2017