Monille tulee joskus eteen päivä, kun huomaa kokevansa hillitöntä himoa piirtämiseen tai edes kainoa uskallusta ottaa kynä käteen. Olet saattanut törmätä johonkin hienoon teokseen tai nähnyt tuttavasi upean piirroksen ja pohdit perhana, osaisinpa itsekin. Toisaalta osalle voi iskeä vastareaktio; tuollaisenhan osaisi tehdä mummonikin puolisokeana pää alaspäin roikkuen. Mutta osaisiko todella?
Piirtämisen taitoa luonnehditaan usein synnyinlahjaksi tai muutoin poikkeavaksi mustaksi taikuudeksi, johon vain harva kykenee. Tämä on allekirjoittaneen mielestä aivan humpuukia ja luulopuhetta. Todellinen piirtämisen taito tulee rankasta työstä, silmien oikealla tavalla näkemään koulimisesta ja sadoista toistoista, joiden kautta sitten ehkä hyvällä tuurilla saa paperille aikaan muutakin kuin tikku-ukon.
Kun näet ammattimaisesti piirretyn teoksen, sitä harvoin tiedostaa, että piirroksen tekijä on tuota piirrosta ennen todennäköisesti piirtänyt aktiivisesti ainakin 10-15 vuotta. Tämäkin karkeasti yleistäen. Näihin vuosiin on sisältynyt tutkimista niin valosta ja varjosta, perspektiivistä kuin yleisestikin asioiden mittasuhteista ja piirtämistekniikoista – ja nämäkin ovat vain murto-osa kaikesta siitä näkymättömästä tiedosta, joka piirtäessä kehittyy.
Mutta mistä voisi aloitteleva, innostunut piirtäjä tätä vyyhtiä alkaa purkaa? On aloitettava pienestä. Suosin perinteistä asetelmapiirtämistä ja mielellään sitä yksinkertaisemmilla esineillä, mitä taitamattomammasta henkilöstä on kyse. Ohessa esimerkiksi helppo mallikuva, jolla lähteä silmän ja käden yhteistyötä harjoittamaan. Ota siis esille paperia ja lyijykynä ja kokeile piirtää tämä kuva.
Esineet ovat valkoisia siitä mainiosta syystä, että ilman väriä pystymme näkemään valot ja varjot niiden pinnalta helpommin. Siksi valkoisten esineiden piirtäminen on loistava vaihtoehto myös silloin, kun opettelee varjojen piirtämistä. Mutta jos antamani kuva ei herätä innostusta suuntaan tai toiseen, voit etsiä kotoasi lähimmän kiinnostavan esineen ja piirtää sen. Loppujen lopuksi mikä vain kelpaa malliksi. Kun nappaat vielä pöytälampun kaveriksi ja tähtäät sen kohti mallikappalettasi, saat heti esille tehokkaammat varjot.
Silmä harjaantuu näkemään asiat oikein ajan myötä. Varoituksen sanana totean, että se voi olla piinallisen hidas prosessi ja voi aika ajoin turhauttaa. Muista silti, että omien virheiden näkeminen piirtäessä on äärimmäisen positiivinen asia; se kertoo siitä, että näet jo pidemmälle kuin mihin taitosi vielä riittävät, eli tiedät missä pitäisi parantaa. Ilman tätä kriittistä näkemystä eivät taitosi kehittyisi sen edemmäs.
Tiivistetysti todeten: älä lannistu, vaikka ensimmäinen, toinen, tai vaikka seuraavat kymmenen piirrostasi epäonnistuvat tai näyttävät huonolta. Et voi päästä perille kulkematta matkaa ensin. Matkan varrelle tueksi muistutuksena myös, että meillä on vuosittain Hiiden Opistossa tarjolla piirtämiseen keskittyviä kursseja. Keväällä on esimerkiksi mainio Maisemapiirustus-kurssi, jossa opetellaan maiseman ja sen eri elementtien piirtämistä.
Joten kyllä, sinäkin osaisit piirtää.
Innostavin taideterveisin
Kaarle Westlie
Hiiden Opiston taideaineiden opettaja
Kommentoi artikkelia