Hiiden Opiston kevätnäyttelyt - taiteen opetuksen kevään kohokohta

Kevätnäyttelyt – oppimisen näyteikkunat

Hiiden Opiston kevään opetukset ovat loppuneet jo jokin aika sitten. Jokavuotinen polemiikki lukukausien pidentämisestä on jo vaimentunut opiskelijoiden puutarhoista kuuluviin haran kuopsutuksiin. Opiston väki puolestaan on parhaillaan keskittynyt kaavailemaan ensi vuoden opetustarjontaa. On aika katsella koettua, tunnustella taputeltua lukuvuotta: mikä onnistui, minkä voisin tehdä paremmin, mikä tuotti erityistä iloa, mikä jäi päällimmäisenä mieleen? Liikkeelle voisi lähteä vaikka takaperin, eli taiteen opettajan ominaisuudessa mieleeni entävät ensimmäiseksi menneet kuvataidenäyttelyt.

Kuvataidenäyttelyistä muodostuu taiteen opetuksen puolella luontaisesti kevään kiistaton kohokohta. Tänä vuonna näyttelyitä oli kaiken kaikkiaan kolme: Karjalohjan Kulttuurivintillä, Lohjan pääkirjaston Linderin salissa sekä Nummelassa Vihdin pääkirjaston aulagalleriassa. Saamamme palaute yleisöltä ja kollegoilta on ollut ylen positiivista, ja se tuntuu työntäyteisen talven jälkeen mukavalta niin opettajasta kuin opiskelijoistakin.

 

Näyttely opiskelijan kannustimena

Miksi näitä näyttelyitä järjestetään? Opettajana uskon, että niillä on vahva opiskelijaa kannustava merkitys, sen lisäksi, että ne luovat sopivaa positiivista painetta työskentelyyn. Vain ani harva opiskelija jättää työnsä tuomatta näyttelyyn – paremminkin tarjontaa seinille on enemmän kuin tarpeeksi. Hiiden Opiston taideharrastajien määrä on suuri ja monet opiskelijoista suhtautuvat tekemiseensä ihastuttavan intohimoisesti. Tämä tuottaa paljon teoksia, joista voi olla vaikeaakin vuoden lopussa valita ne yksi tai kaksi, jotka näyttelyyn pääsevät.

Tule sellaisena kuin olet, kehity niistä lähtökohdista, joista tulet – me tuemme ja ohjaamme sinua, annamme sinun näkyä ja kukoistaa!

Yksi ehdoton sääntö on: jokaiselta opiskelijalta mukaan tulee ainakin yksi työ. Tämä riippumatta siitä, mikä opiskelijan aiempi harrastuneisuus tai taito on. Tässäkin toteutuu kansalaisopistoaatteen demokraattinen ulottuvuus: tule sellaisena kuin olet, kehity niistä lähtökohdista joista tulet – me tuemme ja ohjaamme sinua, annamme sinun näkyä ja kukoistaa!

 

Vuorovaikutuksen voimaa

Työt myös valitaan yhdessä: opiskelijan itsensä, opettajan ja ryhmän kanssa. Moni on saanut kokea sen yllätyksen, kuinka työ, jota itse ei osaa arvostaa, onkin noussut koko ryhmän suosikiksi. Toki opiskelija viime kädessä itse päättää, mitä omistaan haluaa esille laittaa.

Tärkeä syy näyttelyiden järjestämiselle on luonnollisesti myös näkyvyys. Näyttelyissä vieraileva, vielä ehkä empivä opiskelijakokelas saa omin silmin nähdä, mitä kaikkea opistolla on kuvataiteen puolella tarjota. Ehkä hän juuri tätä kautta etsiytyy itsekin harrastamaan. Tänä vuonna tehostimmekin näyttelyissä ryhmäkohtaista tiedotusta lyhyin kuvauksin vuoden kulusta ja sisällöistä. Ehkäpä nämä kuvaukset omalta osaltaan alentavat kynnystä uudelle opiskelijalle tulla mukaan harrastamaan.

Näyttelyiden ripustus on aina omanlaisensa rysäys, jossa tarvitaan hyvää yhteistyötä ja pitkää pinnaa. Jokainen opettaja johtaa omien ryhmiensä ripustusta ja päättää itse lopputuloksesta. Opettajat keskenään huolehtivat samalla siitä, että näyttelyillä on kokonainen ja ehyt ilme. Joskus tämä tulee kuin luonnostaan, joskus vaatii enemmän sitä kuuluisaa ”vääntämistä”, kun teoksia on niin laidasta laitaan. Erilaisuus voi helposti olla myös vääränlaista kirjavuutta. Juuri tässä monta päätä on yhtä viisaampia ja lopputulos on aina löytänyt uomansa.

Hiiden-Opisto-taiteen-opetus-kevätnäyttely-Lohja

 

Pedagoginen tulokulma

Minulla on ollut tapana tukeutua estottomasti opiskelijoiden apuun ripustustilanteessa. Vaikka lopullinen päätös sommitteluista ym. kuuluukin opettajan ominaisuudessa minulle, väitän, että ripustus on tilanteena herkullisen pedagoginen. Opiskelijat oppivat ripustuksessa olennaisia asioita sommittelusta, kuvien toiminnasta tilassa ja niiden suhteessa toisiinsa. Miten pienikin muutos kokonaisuudessa voi saada vielä äsken niin ongelmallisen seinän kuin soimaan! Tätä oivaltamista on ihana seurata ja itsekin ihastun näiden pienten ihmeiden edessä kerta toisensa jälkeen.

Ensi vuoden näyttelyt ovat vielä kaukana – tai siltä se erheellisesti tuntuu! Eipä aikaakaan, kun kaikki se, mitä Hiiden Opiston kursseiksi vasta luonnostelemme asettuu katseltavaksi ja ihasteltavaksi vuoden 2018 kevätauringon valoon. Mutta siihen asti: nauttikaamme kesästä, jotta uusin voimin voimme taas aloittaa ensi syksyllä Hiiden Opiston kurssitarjonnasta ammentamisen. Aurinkoista kesää kaikille!

NOTES

→ Kevätnäyttelyt ovat taideopetuksen kevään kohokohtia.
→ Näyttelyt toimivat kannustimena ja positiivisena paineena opiskelijoille.
→ Näyttelyt antavat Opistolle näkyvyyttä.
→ Yhteistyöllä värikkäästä tarjonnasta saadaan aikaan yhtenäinen kokonaisuus.
→ Näyttelyn ripustus on pedagogisesti rikas tilanne, jossa kuvan
ja tilan suhde tulee konkreettisesti esiin.

Kirjoittaja (ja kuvat): Maija Junno

 

Kommentoi artikkelia