Minulla on huono muisti. En muista edes tuttujeni nimiä. Historia oli jo koulussa hepreaa – miten voisin nyt aikuisenakaan oppia uusia asioita? Kuulostavatko nämä lauseet tutuilta? Olen aivan vakuuttunut, että vanhat uskomukset itsestä oppijana voi heittää suurelta osin romukoppaan. Varsinkin negatiivisilla käsityksillä itsestä ja oikeastaan mistä tahansa asiasta on paha tapa estää hyvien muutosten synty. Olisiko paikallaan miettiä, mitkä asiat osaat jo nyt hyvin ja mitä keinoja voisi löytyä omien opiskelu- ja työtapojen täydellisellä tuulettamisella? Oppiminen on opittavissa.
Virkeät ja ravitut aivot ottavat uuden tiedon vastaan iloiten
Aivot tarvitset riittävästi lepoa ja riittävästi energiaa toimiakseen täydellä teholla. Aivot käyttävät elimistön tarvitsemasta energiasta 20% ja pääasiallisena energialähteenään glukoosia. Glukoosi on sokeriyhdiste, jota saadaan hiilihydraatteja sisältävistä ruoista kuten esim. viljavalmisteista ja hedelmistä. Säännöllinen ruokailurytmi takaa sen, että elimistön verensokeri pysyy tasaisena eivätkä aivot väsy niin helposti. (http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/paljonko_aivot_kuluttavat_energiaa).
Huonosti nukutun yön jälkeen aivot ovat kuin sumun peitossa ja asioiden mieleen palauttaminen on hidasta tai mahdotonta. Tällaisina hetkinä opiskelu ja työskentely on tehotonta ja kannattaisikin keskittyä vain olennaisiin ja välttämättömiin toimiin, jos se vain on mahdollista. Hyvä yöuni tarvitaan, jotta aivot palautuisivat kuluneen päivän rasituksesta, kuona-aineet poistuisivat aivoista ja jotta aivojemme päivällä käsittelemä tieto jäsentyisi.
Hyvän yöunen aivoja huoltava vaikutus näkyy muun muassa siten, että asia, johon illalla jäi miettimään ratkaisua, onkin yön aikana hioutunut selkeäksi ja valmiiksi ideaksi (https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/elintavat/uni/uni_on_aivojen_aikaa). Esimerkiksi tenttiin lukemisen ja tentin tekemisen väliin tulisi jäädä riittävästi syvää yöunta, jotta aiemmin opittu jäsentyisi mielessämme siten, että loogista tekstiä on helppo tuottaa.
Pidä taukoja opiskelussa ja työnteossa – tarkkaavaisuutta säädellään tauoilla
Tarkkaavaisuus häiriintyy ulkoisista ärsykkeistä. Tarkkaavaisuutta on vaikea jakaa. Kannattaakin keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja pyrkiä opiskelemaan häiriöttömässä ympäristössä. Aivot ottavat ärsykkeitä vastaan kaikilla aisteilla. Jos yrität lukea huoneessa, jossa televisio tai radio pauhaavat, lukemisesta tuskin tulee mitään. Se, että ei voi keskittyä työskennellessään avokonttorissa, on täysin luonnollista. Ei kukaan pysty siihen. Siis ihan oikeasti.
Työskentelyssä tai opiskelussa on tietyn pituinen tarkkaavaisuusjakso, joka vaihtelee henkilön iän, yksilöllisten erojen, oppimisaiheen, motivaation, ympäristön ja vireystilan mukaan. Olennaista on tunnistaa oman tarkkaavaisuusjakson (eng. attention span) pituus. Keskimääräinen tarkkaavaisuusjakso on 25 min, mikä tarkoittaa, että toisilla tarkkaavaisuus voi herpaantua jo muutamassa minuutissa.
Tarkkaavaisuuden herpaannuttua tulisi pitää tauko – ihan lyhytkin 5 min tauko riittää, esim. se että poistuu työpöydän äärestä ja tekee muutamia voimisteluliikkeitä tai käväisee ulkona haukkaamassa hiukan happea. Pääasia, että tauolla tekee jotain, mikä ei rasita työmuistia vaan aivot voivat hengähtää hetken. SOMEssa käyminen taukojen aikana ei siis ole lepoa aivoille.
Tee testi, jolla mitataan tarkkaavaisuusjaksosi pituutta!
https://www.psychologytoday.com/tests/personality/attention-span-test
Jos haluat viedä taukojen pitämisen tekniikan pidemmälle, lue tämä artikkeli:
https://cirillocompany.de/pages/pomodoro-technique
Kirjoita, piirrä, kuuntele, katso – palauta mieleen
Kun opiskelin lukiossa ja yläasteella luin kokeisiin tehden pieniä luetteloita ja tiivistelmiä käsiteltävästä aiheesta. Jalostin tätä oppimistekniikkaani jatkossa myös tekemällä miellekarttoja ja kaavioita. Koin, että muistan parhaiten, kun näen muotoja ja luetteloita edessäni. Silloin en vielä tiennyt, että käytin sattumalta aivan oivallista opiskelumenetelmää, jota oppimisvalmentajat nykyäänkin suosittelevat.
Käsinkirjoitetut koosteet ja muistiinpanot luennoilta, videoilta tai oppikirjoista auttavat tiedon jäsentämisessä ja tiedon siirtymisessä pitkäkestoiseen muistiin. Nyttemmin olen laiskistunut käsikirjoittamisen suhteen ja käytän iPadiä ja Onenote-muistiinpanosovellusta siihen, mihin riitti aikaisemmin tavallinen ruutuvihko.
Digitalisoitumisessa on se hyvä puoli, että kirjoittaminen on nopeampaa (ainakin allekirjoittaneella), tieto löytyy helpommin ja muistiinpanoihin voi liittää kätevästi valokuvia ja kuvakaappauksia. Verkko-opiskelun hyvänä puolena on puolestaan informaation monipuolisuus eli useiden aistien käytön mahdollisuus oppimisessa.
Verkkokoulutusmateriaaleissa on usein mukana videoita, interaktiivisuutta, äänitiedostoja ja työkirjoja ja kirjallisia ohjeita. Jos näistä vielä malttaa tehdä oman koosteen esimerkiksi oppimispäiväkirjan muodossa, niin oppiminen on lähes väistämätöntä.
Jotta muistiinpanot piirtyisivät pitkäkestoiseen muistiin ja olisivat hyödynnettävissä tulevaisuudessakin, ne tulisi kerrata riittävän usein. Tämä vaatiikin jo hiukan itsekuria. Toisaalta monesti uusien asioiden opettelussa on palattava johonkin aiemmin opittuun, jotta voisi jatkaa asian syventämistä. Tällöin mieleen palauttaminen vanhojen muistiinpanojen avulla tapahtuu huomaamatta ja taas opitaan jotain uutta.
Oppimista helpottavia netin työkaluja ja mobiilisovelluksia
Lähes jokaiselle ongelmalle ja toimelle on nykyään oma sovelluksensa. Runsaan tarjonnan joukosta on joskus mahdotonta löytää itselleen sopivia opiskelun apuvälineitä. Tärkeintä on, että valitsee vain yhden työkalun yhtä asiaa varten, jotta tallennettu tieto löytyisi helposti.
Muistiinpanosovellukset
Perinteinen käsin kirjoitettu muistiinpano säilyttää suosionsa ja syystä, mutta informaatiotapojen runsaudessa muistiinpanosovellukset ovat vertaansa vailla. Hyvän muistiinpanosovelluksen perustoimintoja ovat:
→ Kuvien, luetteloiden ja taulukoiden lisääminen
→ Ääni- tai videomuistiinpanon lisääminen
→ Kuvakaappauksen lisääminen
→ Kuvan lisääminen suoraan kamerasta
→ Piirtotyökalut
→ Helppo jaettavuus
Evernote – ilmainen riittää pitkälle, mutta maksullisella ohjelmalla saa mukavia lisäominaisuuksia, kuten esim. muistiinpanojen esitystila, muistiinpanojen offline-käyttö (ilman nettiyhteyttä) sekä useampaan kuin kahteen laitteeseen synkronointi. Yksittäiset muistiinpanot ja muistikirjat ovat kätevästi jaettavissa henkilöille tai linkkinä verkkosivuilla.
Onenote – ilmainen sovellus, johon kirjaudutaan Microsoft-tilillä. Erityisen monipuolinen muistiinpanosovellus ja luonteva valinta henkilölle, joka käyttää muitakin Microsoftin ohjelmia ja palveluita. Muistikirjat jaettavissa myös salasanasuojauksella.
Ajanhallinta
Ajastin – Jos tauot tuppaavat unohtumaan, munakellon voi ottaa avuksi. Tietokoneella työskennellessä riittää, kun laittaa selaimeen hakusanaksi timer. Saa esimerkiksi tällaisen online-sovelluksen: https://www.timeanddate.com/timer/
Kirjoittaminen
Tekstinkäsittelysovellus kannattaa valita sen perusteella, minkä palveluntarjoajan sovelluksia on alkanut käyttää. Google-palveluiden käyttäjän kannattaa käyttää Docs-sovellusta ja Microsoftin palveluiden käyttäjän Word-sovellusta. Word-tiedostoa voi muokata tietokoneella joko selaimessa tai erikseen asennetussa ja maksullisessa Word-tekstinkäsittelyohjelmassa. Google Docs -sovelluksen plussana tiedoston sovelluksen muunnettavuus pdf-muotoon. Wordilläkin tämä onnistuu, mutta ainoastaan tietokoneeseen asennetulla ohjelmalla.
Google Docs puhekirjoitus (selaimessa) – ilmainen työkalu, joka löytyy Google Docs -tekstinkäsittelyohjelman Työkalut-valikosta. Sopii tilanteisiin, joissa on helpompi aloittaa tekstin luominen puhumalla kuin kirjoittamalla. Ei osaa laittaa välimerkkejä vaan ne on tehtävä itse jälkikäteen.
Hyviä oppimiseen erikoistuneita blogeja
Kirjoittaja: Eija Terävä
Kommentoi artikkelia